Suomen Senioriliike ry:n toimesta tehty kansalaisaloite palkkaindeksin palauttamiseksi sai kaikkiaan 85337 allekirjoittajaa. Näin ollen asia tulee eduskunnan käsittelyyn ja päätettäväksi.
Eläkerahojen kerääminen taitetun indeksin avulla työeläkerahastoihin on jatkunut kiihtyvällä tahdilla.
Keskimäärin ovat rahastot vuosien 2005 - 2014 aikana kasvaneet 8,5 mrd. euroa / 6,1 % vuodessa.
Vuoden 2015 lopulla rahastot olivat 180,9 mrd. ja kasvu vuoden aikana 8,4 mrd.
Työeläkkeiden piti voimassa olevan indeksin mukaan nousta samana vuonna noin 1,4 %, mutta eduskunnan päätöksellä rajattiin nousu 0,39 %:n. Tuo noin yhden prosenttiyksikön säästö työeläkemaksuissa merkitsee noin 250 miljoonan euron lisäystä jo ennestään runsaisiin rahastoihin.
Alkuperäisen palkkaindeksin palauttamista koskevan eduskuntakäsittelyn yhteydessä onkin tullut aika kysyä kansanedustajiltamme, että pitävätkö he tätä välttämättömänä, oikeudenmukaisena ja asiaan kuuluvana, vaikka pelätty eläkepommi on jäänyt suutariksi ja lähes neljännes (yli 40 mrd.) rahastoista pyörii veroparatiiseissa kaiken valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella?
torstai 5. toukokuuta 2016
keskiviikko 15. lokakuuta 2014
SEURAKUNTAVAALIT MIKKELISSÄ
Monien vaiheiden jälkeen on Mikkelin kaupungin alueella mahdollisuus valita yhteinen kirkkovaltuusto.
Oma käsitykseni on , että voimavaroja ja toimintoja yhdistämällä saadaan jatkossa myös kirkko ja seurakunnan eri toiminnot paremmin mukaan tukemaan asukkaiden arjesta selviämistä.
Seurakunnat ovat tämän oivaltaen tiedostaneet ajan vaatimukset ja tulleet entistä voimakkaammin esille nuoriso- ja vanhuspalveluissa sekä sosiaalisessa mediassa kiireisille arjen ihmisille.
Nopean teknisen kehityksen ja taloudellisen epävarmuuden keskellä on kirkolla ja seurakunnalla entistä haasteellisempi tehtävä hoitaa palveluja siten, että kaikki kokevat sen toiminnan edelleen turvalliseksi ja kehittämisen arvoiseksi.
Itse koen, että uudessa valtuustossa on syytä olla mukana kaikkien ikäluokkien ja eri sukupuolten edustajia tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi.
Siksi olen asettunut ehdolle edustamaan ikääntynyttä väestön osaa ja erityisesti eläkeläisten asioihin paneutuneena voin tuoda esille heidän näkemyksiään ja toiveitaan.
Aktiivista vaaleihin osallistumista toivoen,
Pekka Auvinen
numero 95
Oma käsitykseni on , että voimavaroja ja toimintoja yhdistämällä saadaan jatkossa myös kirkko ja seurakunnan eri toiminnot paremmin mukaan tukemaan asukkaiden arjesta selviämistä.
Seurakunnat ovat tämän oivaltaen tiedostaneet ajan vaatimukset ja tulleet entistä voimakkaammin esille nuoriso- ja vanhuspalveluissa sekä sosiaalisessa mediassa kiireisille arjen ihmisille.
Nopean teknisen kehityksen ja taloudellisen epävarmuuden keskellä on kirkolla ja seurakunnalla entistä haasteellisempi tehtävä hoitaa palveluja siten, että kaikki kokevat sen toiminnan edelleen turvalliseksi ja kehittämisen arvoiseksi.
Itse koen, että uudessa valtuustossa on syytä olla mukana kaikkien ikäluokkien ja eri sukupuolten edustajia tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi.
Siksi olen asettunut ehdolle edustamaan ikääntynyttä väestön osaa ja erityisesti eläkeläisten asioihin paneutuneena voin tuoda esille heidän näkemyksiään ja toiveitaan.
Aktiivista vaaleihin osallistumista toivoen,
Pekka Auvinen
numero 95
lauantai 9. maaliskuuta 2013
OMISTAJAOHJAUSTA ILMAN OMISTUSOIKEUTTA
Telan hajautettu hallinta?
Työeläkevakuuttajien edunvalvonnasta vastaava Tela perustelee hajautetun eläkejärjestelmän etuja mm sillä, että kilpailun kautta toiminta tulee tehokkaammaksi.
Hyödyiksi katsotaan, että
- toimijoiden välinen kilpailu tehostaa toimintaa ja pitää järjestelmän liikekulut alhaisina
- vakuutuksenottajien (työnantajat ja yrittäjät) ja vakuutettujen palvelu paranee
- palvelut voivat erilaistua erilaisten vakuutuksenottajien tarpeisiin
- toimeenpanon riskit hajautuvat - työeläkelaitoksilla on kuitenkin konkurssiyhteisvastuu
- sijoitustoiminnan riskit hajautuvat
- työeläkelaitosten erilaiset sijoitusstrategiat hyödyttävät myös suomalaisia pääomamarkkinoita.
Hajautetun toiminnan eräänä etuna pidetään myös sitä, että sijoitustoiminnassa riskit hajautuvat, koska kukin työeläkevakuuttaja sijoittaa varansa itsenäisesti.
Puuttumatta laajemmin perusteluihin, on syytä muistuttaa, että varat kerätään yksinomaan palkanmaksun yhteydessä turvaamaan palkansaajan eläkepäiviä ja ne ovat perustuslain 15 §:n mukaista yksityistä omaisuutta, jota ei voida ottaa yleiseen käyttöön muutoin kuin laatimalla laki luovutuksen täydestä korvaamisesta.
Työeläkeyhtiöillä on lansäädännöllä säädetty oikeus (toimilupa) hallita noita varoja, mutta oikeuskanslerin päätöksen § 535 / 1 /01/8.7.2004 mukaan varat ovat henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvia palkan osia eläkkeellä selviämistä varten.
Entinen STM:n ylijohtaja tri Tarmo Pukkila on keväällä 2012 todennut, että työeläkerahastojen omistuksesta pitäisi säätää lailla, koska työeläkeyhtiöt eivät ole niiden omistajia ja todelliset omistajat (vakuutetut) eivät ole eläköidyttyään voineet osallistua omistamiensa varojen
omistajaohjaukseen.
Tässä on Pukkilan mukaan perustuslain 6 §:n vastainen ristiriita, samoin kuin siinä, että työeläkeyhtiöt käyttävät perustuslain 124 §:n vastaisesti viranomaiselle kuuluvaa päätösvaltaa myöntäessään esim. työkyvyttömyyseläkkeitä.
Kuten ulkopuolinen taho on todennut, on työeläkeyhtiöiden hallinto meillä kilpailusta huolimatta kustannuksiltaan huomiota herättävän korkea. Lain mukaan pitäisi eläkemaksut olla kaikille työnantajille samat, mutta erilaisilla asiakashyvityksillä joutuvat erityisesti pienemmät työnantajat huonompaan asemaan, puhumattakaan vakuutettujen oikeudesta osallistua eläkepalkan maksuun tarkoitettujen varojen käytön ohjaukseen.
Nyt onkin syytä kysyä, että voivatko työeläkeyhtiöt esiintyä työeläkevarojen omistajina?
Työeläkevakuuttajien edunvalvonnasta vastaava Tela perustelee hajautetun eläkejärjestelmän etuja mm sillä, että kilpailun kautta toiminta tulee tehokkaammaksi.
Hyödyiksi katsotaan, että
- toimijoiden välinen kilpailu tehostaa toimintaa ja pitää järjestelmän liikekulut alhaisina
- vakuutuksenottajien (työnantajat ja yrittäjät) ja vakuutettujen palvelu paranee
- palvelut voivat erilaistua erilaisten vakuutuksenottajien tarpeisiin
- toimeenpanon riskit hajautuvat - työeläkelaitoksilla on kuitenkin konkurssiyhteisvastuu
- sijoitustoiminnan riskit hajautuvat
- työeläkelaitosten erilaiset sijoitusstrategiat hyödyttävät myös suomalaisia pääomamarkkinoita.
Hajautetun toiminnan eräänä etuna pidetään myös sitä, että sijoitustoiminnassa riskit hajautuvat, koska kukin työeläkevakuuttaja sijoittaa varansa itsenäisesti.
Puuttumatta laajemmin perusteluihin, on syytä muistuttaa, että varat kerätään yksinomaan palkanmaksun yhteydessä turvaamaan palkansaajan eläkepäiviä ja ne ovat perustuslain 15 §:n mukaista yksityistä omaisuutta, jota ei voida ottaa yleiseen käyttöön muutoin kuin laatimalla laki luovutuksen täydestä korvaamisesta.
Työeläkeyhtiöillä on lansäädännöllä säädetty oikeus (toimilupa) hallita noita varoja, mutta oikeuskanslerin päätöksen § 535 / 1 /01/8.7.2004 mukaan varat ovat henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvia palkan osia eläkkeellä selviämistä varten.
Entinen STM:n ylijohtaja tri Tarmo Pukkila on keväällä 2012 todennut, että työeläkerahastojen omistuksesta pitäisi säätää lailla, koska työeläkeyhtiöt eivät ole niiden omistajia ja todelliset omistajat (vakuutetut) eivät ole eläköidyttyään voineet osallistua omistamiensa varojen
omistajaohjaukseen.
Tässä on Pukkilan mukaan perustuslain 6 §:n vastainen ristiriita, samoin kuin siinä, että työeläkeyhtiöt käyttävät perustuslain 124 §:n vastaisesti viranomaiselle kuuluvaa päätösvaltaa myöntäessään esim. työkyvyttömyyseläkkeitä.
Kuten ulkopuolinen taho on todennut, on työeläkeyhtiöiden hallinto meillä kilpailusta huolimatta kustannuksiltaan huomiota herättävän korkea. Lain mukaan pitäisi eläkemaksut olla kaikille työnantajille samat, mutta erilaisilla asiakashyvityksillä joutuvat erityisesti pienemmät työnantajat huonompaan asemaan, puhumattakaan vakuutettujen oikeudesta osallistua eläkepalkan maksuun tarkoitettujen varojen käytön ohjaukseen.
Nyt onkin syytä kysyä, että voivatko työeläkeyhtiöt esiintyä työeläkevarojen omistajina?
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
HAJAUTETTU ELÄKEHALLINTO MAKSAA LIIKAA
Kohtuuttomat kustannukset!
Hyvinvointivaltion toimintoja ja valtion kohtuullisia korkomenoja tukeva työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu neljäntoista eri työeläkeyhtiön toiminnaksi.
Tela on puolestaan noiden yhtiöiden yhteinen edunvalvontajärjestö, joka on toukokuussa 2012 hyväksytyn strategiansa mukaan keskittymässä tuon hajautetun järjestelmän tukemiseen ja edelleen kehittämiseen. Tämä kaikki tapahtuu työpalkkojen yhteydessä perittävillä eläkemaksuilla ja rahastojen tuotoilla.
Järjestelmän osakasyhtiöiden ja keskusjärjestön henkilöstö nielevät palkkaus- ja hallinto- ym kuluina yli 500 milj. euroa vuodessa. Tähän kustannustasoon on mm Eläturvakeskuksen palkkaama ulkopuolinen asiantuntija prof. Keit Ambachtsheer kiinnittänyt huomiota. Kulut ovat vakuutettua kohti peräti 48 euroa korkeammat kuin hänen vertailuvaltioissaan.
Kun vakuutusten piirissä on noin 3.6 milj vakuutettua, ovat kulut yli 170 (172,8) milj euroa korkeammat kuin muualla. Tuo rahamäärä on pois eläkeläisiltä, joiden eläkkeitä ei juuri valmistuneen indeksityöryhmän raportin mukaan ole syytä tarkistaa muuttamalla vuonna 1996 käyttöön otettua eläkeläisten ostovoimaa heikentävää taitettua indeksiä.
Toinen hajautetusta järjestelmästä johtuva, eläkkeiden maksuun tarkoitettua varallisuutta pienentävä seikka on se, että eläkeyhtiöt käyttävät keskinäiseen kilpailuun asiakkaista ns. asiakashyvityksinä pyöreät 200 milj euroa vuodessa. Työeläkemaksu on kaikille työnantajille lakisääteisesti sama, mutta yhtiöiden keskeinen kilpailu asiakkaista on johtanut toimintaan, joka jatkuvasti kuluttaa varoja muuhun kuin eläkkeiden maksuun. Nykyinen Telan johtaja Suvi-Anne Siimes on mm todennut, että "varat on tarkoitettu vain eläkkeiden maksuun, niitä ei pidä käyttää muuhun".
Näistä asiakashyvityksistä ja palautuksista oli tarkoitus luopua syksyllä 2008 pikaisesti laaditun vakavaraisuuslain säätämisen yhteydessä, mutta "jostakin syystä" tämä jäi kirjoittamatta lakiin ja kilpailu asiakasyrityksistä jatkuu edelleen eläkeläisten kustannuksella.
Kun nyt tuo indeksityöryhmän laaja raportti on lausuntokierroksella, olisi luontevaa arvioida myös eläkeyhtiöiden toimilupajärjestelmää ja katsoa, voidaanko hallintokuluja keventää keskittämällä hallinto esim. kahdelle yhtiölle, jotka olisivat julkisen ja yksityisen sektorin eläkeasioita hoitavat yhtiöt?
Hyvinvointivaltion toimintoja ja valtion kohtuullisia korkomenoja tukeva työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu neljäntoista eri työeläkeyhtiön toiminnaksi.
Tela on puolestaan noiden yhtiöiden yhteinen edunvalvontajärjestö, joka on toukokuussa 2012 hyväksytyn strategiansa mukaan keskittymässä tuon hajautetun järjestelmän tukemiseen ja edelleen kehittämiseen. Tämä kaikki tapahtuu työpalkkojen yhteydessä perittävillä eläkemaksuilla ja rahastojen tuotoilla.
Järjestelmän osakasyhtiöiden ja keskusjärjestön henkilöstö nielevät palkkaus- ja hallinto- ym kuluina yli 500 milj. euroa vuodessa. Tähän kustannustasoon on mm Eläturvakeskuksen palkkaama ulkopuolinen asiantuntija prof. Keit Ambachtsheer kiinnittänyt huomiota. Kulut ovat vakuutettua kohti peräti 48 euroa korkeammat kuin hänen vertailuvaltioissaan.
Kun vakuutusten piirissä on noin 3.6 milj vakuutettua, ovat kulut yli 170 (172,8) milj euroa korkeammat kuin muualla. Tuo rahamäärä on pois eläkeläisiltä, joiden eläkkeitä ei juuri valmistuneen indeksityöryhmän raportin mukaan ole syytä tarkistaa muuttamalla vuonna 1996 käyttöön otettua eläkeläisten ostovoimaa heikentävää taitettua indeksiä.
Toinen hajautetusta järjestelmästä johtuva, eläkkeiden maksuun tarkoitettua varallisuutta pienentävä seikka on se, että eläkeyhtiöt käyttävät keskinäiseen kilpailuun asiakkaista ns. asiakashyvityksinä pyöreät 200 milj euroa vuodessa. Työeläkemaksu on kaikille työnantajille lakisääteisesti sama, mutta yhtiöiden keskeinen kilpailu asiakkaista on johtanut toimintaan, joka jatkuvasti kuluttaa varoja muuhun kuin eläkkeiden maksuun. Nykyinen Telan johtaja Suvi-Anne Siimes on mm todennut, että "varat on tarkoitettu vain eläkkeiden maksuun, niitä ei pidä käyttää muuhun".
Näistä asiakashyvityksistä ja palautuksista oli tarkoitus luopua syksyllä 2008 pikaisesti laaditun vakavaraisuuslain säätämisen yhteydessä, mutta "jostakin syystä" tämä jäi kirjoittamatta lakiin ja kilpailu asiakasyrityksistä jatkuu edelleen eläkeläisten kustannuksella.
Kun nyt tuo indeksityöryhmän laaja raportti on lausuntokierroksella, olisi luontevaa arvioida myös eläkeyhtiöiden toimilupajärjestelmää ja katsoa, voidaanko hallintokuluja keventää keskittämällä hallinto esim. kahdelle yhtiölle, jotka olisivat julkisen ja yksityisen sektorin eläkeasioita hoitavat yhtiöt?
lauantai 8. joulukuuta 2012
KUN ELÄKE EI RIITÄ
Otetaan lisää velkaa!
Finanssialan Keskusliiton johtaja Timo Silvola on arvioinut nykyisen kuntien kannalta lähes toivottoman tilanteen ratkaisuksi sen, että ikäihmiset alkaisivat entistä aktiivisemmin käyttää mahdollisesti kertynyttä varallisuuttaan lainavakuuksina selvitäkseen elinkaarensa päähän.
Jokaisen pitäisi siis ryhtyä arvioimaan, että mihin "eväät" riittää sen lisäksi, että useat ovat maksaneet lakisääteistä työeläkettä nimenomaan tähän tarkoitukseen.
Nyt pitäisi edelleen ryhtyä elättämään itsensä lisäksi pankkeja, koska nimenomaan lainan ottajat pitävät pankit pystyssä, ei eläkesäästäjät, joille joudutaan pienistäkin säästöistä maksamaan vielä lähes mitätöntä korkoa, mutta kuitenkin maksamaan.
Nyt, jos koskaan, on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kuinka Silvolan väheksymiä työeläkerahastoja hoidetaan ja niiden käyttöä ohjataan.
Fivan / Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa mm noiden rahastojen toimintaa ja sitä kuinka niiden avulla turvataan vakuutettujen edut. Myös rahastojen hoitajien (tällä hetkellä parhaiten palkittuja ja pärjääviä) toiminta tulisi ottaa kriittisen arvioinnin kohteeksi.
Varat ovat tarkoitettu yksinomaan elkäkeläisten eläkepäivistä selviämiseen, eikä niiden hoitajien kohtuuttomaan palkitsemiseen. Rahastot omistaa eläkeläiset, eikä rahastojen hoitajat.
Oikeuskanslerin päätöksen 535/1/01/8.7.2004 mukaan ne ovat perustuslain 15 §:n tarkoittamaa yksityistä omaisuutta.
Nyt noista varoista, tällä hetkellä eläkesäätiöt ja kassat huomioiden noin 152 mrd euroa, käytetään vain osa eläkkeiden maksuun. Yli 75 % maksuista katetaan työpalkoista perittävillä eläkemaksuilla.
Valtaosa varallisuudesta on sijoitettu Suomen ulkopuolelle ja vain hieman yli 32 % Suomeen.
Onnettominta varojen kannalta on se, että ne ovat valtion lainojen vakuutena ja valtion kolmen A:n luottoluokitus ei olisi ilman niitä mahdollinen. On enemmän kuin toivottavaa, että noita vakuuksia ei jouduta käyttämään.
Me eläkeläiset olemme nyt eläkerahoillamme takaamassa valtion velanoton, jolle ei EU:n puitteissa näytä loppua tulevan ja oma selviämisemme pitäisi Silvolan mukaan hoitaa nyt ottamalla edelleen myös henkilökohtainen varallisuus käyttöön lainavakuuksina.
Tämä saattaa toisaalta olla pidemmälle ajatellen oikea tie, jota Euroopan kriisivaltiot, Kreikka ensimmäisenä, ovat jo kauan kulkeneet. Velathan voidaan antaa anteeksi, joten otetaan vaan lisää velkaa ja elätetään itsemme ohella pankkeja ja kriisivaltioita.
Silvolan opetus:
Tämä suku ei säästä ja tulevilla ei ole enää säästettävää, eletään velaksi, kun vielä saadaan velkaa.
Ainut kiusallinen piirre on se, että pankeille ei kelpaa mikä tahansa vakuus. Vakuuden on oltava kuranttia tavaraa kaikissa olosuhteissa.
Finanssialan Keskusliiton johtaja Timo Silvola on arvioinut nykyisen kuntien kannalta lähes toivottoman tilanteen ratkaisuksi sen, että ikäihmiset alkaisivat entistä aktiivisemmin käyttää mahdollisesti kertynyttä varallisuuttaan lainavakuuksina selvitäkseen elinkaarensa päähän.
Jokaisen pitäisi siis ryhtyä arvioimaan, että mihin "eväät" riittää sen lisäksi, että useat ovat maksaneet lakisääteistä työeläkettä nimenomaan tähän tarkoitukseen.
Nyt pitäisi edelleen ryhtyä elättämään itsensä lisäksi pankkeja, koska nimenomaan lainan ottajat pitävät pankit pystyssä, ei eläkesäästäjät, joille joudutaan pienistäkin säästöistä maksamaan vielä lähes mitätöntä korkoa, mutta kuitenkin maksamaan.
Nyt, jos koskaan, on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kuinka Silvolan väheksymiä työeläkerahastoja hoidetaan ja niiden käyttöä ohjataan.
Fivan / Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa mm noiden rahastojen toimintaa ja sitä kuinka niiden avulla turvataan vakuutettujen edut. Myös rahastojen hoitajien (tällä hetkellä parhaiten palkittuja ja pärjääviä) toiminta tulisi ottaa kriittisen arvioinnin kohteeksi.
Varat ovat tarkoitettu yksinomaan elkäkeläisten eläkepäivistä selviämiseen, eikä niiden hoitajien kohtuuttomaan palkitsemiseen. Rahastot omistaa eläkeläiset, eikä rahastojen hoitajat.
Oikeuskanslerin päätöksen 535/1/01/8.7.2004 mukaan ne ovat perustuslain 15 §:n tarkoittamaa yksityistä omaisuutta.
Nyt noista varoista, tällä hetkellä eläkesäätiöt ja kassat huomioiden noin 152 mrd euroa, käytetään vain osa eläkkeiden maksuun. Yli 75 % maksuista katetaan työpalkoista perittävillä eläkemaksuilla.
Valtaosa varallisuudesta on sijoitettu Suomen ulkopuolelle ja vain hieman yli 32 % Suomeen.
Onnettominta varojen kannalta on se, että ne ovat valtion lainojen vakuutena ja valtion kolmen A:n luottoluokitus ei olisi ilman niitä mahdollinen. On enemmän kuin toivottavaa, että noita vakuuksia ei jouduta käyttämään.
Me eläkeläiset olemme nyt eläkerahoillamme takaamassa valtion velanoton, jolle ei EU:n puitteissa näytä loppua tulevan ja oma selviämisemme pitäisi Silvolan mukaan hoitaa nyt ottamalla edelleen myös henkilökohtainen varallisuus käyttöön lainavakuuksina.
Tämä saattaa toisaalta olla pidemmälle ajatellen oikea tie, jota Euroopan kriisivaltiot, Kreikka ensimmäisenä, ovat jo kauan kulkeneet. Velathan voidaan antaa anteeksi, joten otetaan vaan lisää velkaa ja elätetään itsemme ohella pankkeja ja kriisivaltioita.
Silvolan opetus:
Tämä suku ei säästä ja tulevilla ei ole enää säästettävää, eletään velaksi, kun vielä saadaan velkaa.
Ainut kiusallinen piirre on se, että pankeille ei kelpaa mikä tahansa vakuus. Vakuuden on oltava kuranttia tavaraa kaikissa olosuhteissa.
torstai 15. marraskuuta 2012
ELÄKELÄISTEN EDUNVALVONTA
Paljon parannettavaa!
Eri tahojen kesken päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että työeläkemaksu voi pysyä ennallaan, vaikka sosiaalitupon mukaan maksua olis pitänyt korottaa ensi vuonna 0,4%.
Käytännössä tämä oli mahdollista siksi, että työkyvyttömyyseläkemaksuja on kertynyt liikaa ja maksuja joudutaan palauttamaan palkansaajille ja työnantajille ensi vuonna.
Kaiken kaikkiaan on työeläkemaksuja peritty siinä määrin, että eläkeläisten määrän lisääntymisestä huolimatta rahastot ovat paisuneet jatkuvasti vuoden 2008 romahdusta huomioimatta.
Lokakuun lopun tilannetta ei Tela (Työeläkerahastojen edunvalvoja) ole vielä ilmoittanut, mutta taso lienee tällä hetkellä lakisääteisten yhtiöiden osalta noin 145 mrd ja sen lisäksi eläkesäätiöiden ja kassojen varallisuus noin 5.0 mrd, eli yhteensä pyöreät 150 mrd euroa. Vuosi sitten 10mrd vähemmän.
Työeläkemaksu perustuu aina työsuhteeseen, jonka perusteella työnantaja maksaa edelleen tuon sovitun 22,8% ja työntekijät, 18-52 vuotiaat 5.15% sekä yli 53 vuotiaat 6.50%.
Lisäksi on työkyvyttömyysvakuutusmaksu 0,6% ja sairausvakuutusmaksu 2,04 % palkkasummasta.
Maksut yhdistettynä summat ovat tuntuvia ja kertyvien varojen ohjailusta vastaavat yhtiöt oloissamme massiivisen omaisuusmassan haltijoita.
Nyt onkin ilmennyt, että noiden yhtiöiden taholla on rahastojen omistajien, eli eläkeläisten rooli haluttu jättää vähemmälle ja pääasiaksi on muodostunut rahastojen kasvattaminen ja sijoitusliiketoiminnan harjoittaminen. Rahastoja koskevaa lainsäädännöstä poiketen on käytetty huomattavia summia (satoja miljoonia) erilaisiin palautuksiin työnantajille ja muihin liiketoimiin, joihin valtiovaltakin on joutunut kiinnittämään huomiota.
Vaikka kaikki tämä on ollut tiedossa, ei nykyisessä hallitusohjelmassakaan haluta puuttua työeläkejärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön muutoin kuin yleisen valmistelun osalta. Suora lainaus ohjelmasta: "Lainvalmistelun keskittämisellä ei tavoitella muutoksia julkisen ja yksityisen sektorin työeläketurvan toimeenpanomalleihin, rahoitukseen, sijoitustoimintaan ja muihin vastaaviin seikkoihin".
Kun nyt on entistä enemmän tullut esille eläkeläisten talousongelmat ja kuntien voimattomuus vastata palveluhaasteisiin, on monella tavalla ristiriitaista ja outoa, että työeläkerahastoja aikanaan kartuttaneille eläkeläisille ei anneta mahdollisuutta lainsäädäntöä muuttamalla puuttua tilanteeseen.
Nykyisen laajapohjaisen hallituksen puitteissa siihen olisi täydet mahdollisuudet, jos vain tahtoa löytyy. Ellei tuota tahtoa nyt löydy, eivät seuraavat eduskuntavaalit ole kovin kaukana ja noin 1.4 miljoonan eläkeläisen vaalikäyttäytyminen voi olla hyvin yllättävää.
Eri tahojen kesken päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että työeläkemaksu voi pysyä ennallaan, vaikka sosiaalitupon mukaan maksua olis pitänyt korottaa ensi vuonna 0,4%.
Käytännössä tämä oli mahdollista siksi, että työkyvyttömyyseläkemaksuja on kertynyt liikaa ja maksuja joudutaan palauttamaan palkansaajille ja työnantajille ensi vuonna.
Kaiken kaikkiaan on työeläkemaksuja peritty siinä määrin, että eläkeläisten määrän lisääntymisestä huolimatta rahastot ovat paisuneet jatkuvasti vuoden 2008 romahdusta huomioimatta.
Lokakuun lopun tilannetta ei Tela (Työeläkerahastojen edunvalvoja) ole vielä ilmoittanut, mutta taso lienee tällä hetkellä lakisääteisten yhtiöiden osalta noin 145 mrd ja sen lisäksi eläkesäätiöiden ja kassojen varallisuus noin 5.0 mrd, eli yhteensä pyöreät 150 mrd euroa. Vuosi sitten 10mrd vähemmän.
Työeläkemaksu perustuu aina työsuhteeseen, jonka perusteella työnantaja maksaa edelleen tuon sovitun 22,8% ja työntekijät, 18-52 vuotiaat 5.15% sekä yli 53 vuotiaat 6.50%.
Lisäksi on työkyvyttömyysvakuutusmaksu 0,6% ja sairausvakuutusmaksu 2,04 % palkkasummasta.
Maksut yhdistettynä summat ovat tuntuvia ja kertyvien varojen ohjailusta vastaavat yhtiöt oloissamme massiivisen omaisuusmassan haltijoita.
Nyt onkin ilmennyt, että noiden yhtiöiden taholla on rahastojen omistajien, eli eläkeläisten rooli haluttu jättää vähemmälle ja pääasiaksi on muodostunut rahastojen kasvattaminen ja sijoitusliiketoiminnan harjoittaminen. Rahastoja koskevaa lainsäädännöstä poiketen on käytetty huomattavia summia (satoja miljoonia) erilaisiin palautuksiin työnantajille ja muihin liiketoimiin, joihin valtiovaltakin on joutunut kiinnittämään huomiota.
Vaikka kaikki tämä on ollut tiedossa, ei nykyisessä hallitusohjelmassakaan haluta puuttua työeläkejärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön muutoin kuin yleisen valmistelun osalta. Suora lainaus ohjelmasta: "Lainvalmistelun keskittämisellä ei tavoitella muutoksia julkisen ja yksityisen sektorin työeläketurvan toimeenpanomalleihin, rahoitukseen, sijoitustoimintaan ja muihin vastaaviin seikkoihin".
Kun nyt on entistä enemmän tullut esille eläkeläisten talousongelmat ja kuntien voimattomuus vastata palveluhaasteisiin, on monella tavalla ristiriitaista ja outoa, että työeläkerahastoja aikanaan kartuttaneille eläkeläisille ei anneta mahdollisuutta lainsäädäntöä muuttamalla puuttua tilanteeseen.
Nykyisen laajapohjaisen hallituksen puitteissa siihen olisi täydet mahdollisuudet, jos vain tahtoa löytyy. Ellei tuota tahtoa nyt löydy, eivät seuraavat eduskuntavaalit ole kovin kaukana ja noin 1.4 miljoonan eläkeläisen vaalikäyttäytyminen voi olla hyvin yllättävää.
perjantai 9. marraskuuta 2012
MITÄ VAALIEN JÄLKEEN?
Uudet tuulet
Kuntavaalit on käyty ja tulokset selvillä. Itse en onnistunut valtuustopaikan uusimisessa, joka merkitsee sitä, että vuosimallia 1940 olevan on katsottava nuorempiin ja mukauduttava tilanteeseen.
Valitan epäonnistumista niille, jotka vielä olisivat halunneet jatkoajan seuraavalle kaudelle ja kiitän luottamuksesta. Äänet tulivat kuitenkin puolueen hyväksi ja ovat näin osaltaan tukemassa muiden ehdokkaiden ja valittujen toimintaa.
Mikkelin valtuusto koki käytännössä hyvin oleellisen muutoksen, kun kuntaliittymien seurauksena tuli entistä voimakkaampi edustus laajan kaupungin maaseudulta ja uusia valtuutettuja 25 kaikkiaan 59 :stä valtuutetusta. Merkittävää on myös se, että seuraavan kaupunginhallituksen puheenjohtaja on keskustalainen naisvaltuutettu, samoin kuin valtuuston puheenjohtaja vaaleissa eniten ääniä saanut sdp:n naisvaltuutettu. Unohtaa ei sovi myöskään perussuomalaisten voimakasta nousua Kokoomuksesta siirtyneen Jukka Pöyryn vetämänä ja puolueen tuloa hallitukseen kahden edustajan voimin. Heillä on nyt ns. näytön paikka.
Uuden, entistä laajemman seutukaupungin tulevaisuus on nyt keskeisiltä osiltaan naisten käsissä.
Molemmat ovat kuitenkin kokeneita ja selvillä hallinnon toiminnasta, joten on mielenkiintoista nähdä kuinka yhteispeli alkaa sujua heidän kesken ja perusssuomalaisten kanssa.
Keskeisimpinä asioina tulee uudella valtuustolla olemaan palvelutason säilyttäminen ja mahdollinen parantaminen ainakin terveyspalvelujen osalta. Esim. ensineuvon hidas toiminta on jo kauan herättänyt tyytymättömyyttä kaupunkilaisissa, samoin kuin vanhuspalvelujen puutteet.
Palvelujen ulkoistaminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla ja nyt on pikaisesti arvioitava, kuinka Seutusoten organisoinnin ja toiminnan avulla saadaan tilanne paremmaksi. Uhkana on, että epäonnistumisen seurauksena tulee valtio asettamaan palvelulle entistä tarkemmat laatu- ja henkilöstöresurssikriteerit. Mikäli talousarvion tulopuolelle ei saada oleellisia lisäyksiä, saattavat uudet valtuutetut joutua hyvin pian arviomaan ja priorisoimaan, mitkä palvelut on pakko järjestää ja mihin resurssit ja rahat ei yksikertaisesti riitä.
Monien muiden liittymissopimusehtojen mukaisten velvoitteiden toteuttamispaineiden kanssa ei haasteita tule puuttumaan, joten valtuuston on syytä varautua suhteellisen voimakkaaseen vastatuulen alkutaipaleellaan. Luovimalla ja määrätietoisella ohjauksella tullaan varmasti selviämään, mutta mihinkään yltiöpäisiin irtiottoihin ei kokemukseni mukaan nyt ole varaa.
Kuntavaalit on käyty ja tulokset selvillä. Itse en onnistunut valtuustopaikan uusimisessa, joka merkitsee sitä, että vuosimallia 1940 olevan on katsottava nuorempiin ja mukauduttava tilanteeseen.
Valitan epäonnistumista niille, jotka vielä olisivat halunneet jatkoajan seuraavalle kaudelle ja kiitän luottamuksesta. Äänet tulivat kuitenkin puolueen hyväksi ja ovat näin osaltaan tukemassa muiden ehdokkaiden ja valittujen toimintaa.
Mikkelin valtuusto koki käytännössä hyvin oleellisen muutoksen, kun kuntaliittymien seurauksena tuli entistä voimakkaampi edustus laajan kaupungin maaseudulta ja uusia valtuutettuja 25 kaikkiaan 59 :stä valtuutetusta. Merkittävää on myös se, että seuraavan kaupunginhallituksen puheenjohtaja on keskustalainen naisvaltuutettu, samoin kuin valtuuston puheenjohtaja vaaleissa eniten ääniä saanut sdp:n naisvaltuutettu. Unohtaa ei sovi myöskään perussuomalaisten voimakasta nousua Kokoomuksesta siirtyneen Jukka Pöyryn vetämänä ja puolueen tuloa hallitukseen kahden edustajan voimin. Heillä on nyt ns. näytön paikka.
Uuden, entistä laajemman seutukaupungin tulevaisuus on nyt keskeisiltä osiltaan naisten käsissä.
Molemmat ovat kuitenkin kokeneita ja selvillä hallinnon toiminnasta, joten on mielenkiintoista nähdä kuinka yhteispeli alkaa sujua heidän kesken ja perusssuomalaisten kanssa.
Keskeisimpinä asioina tulee uudella valtuustolla olemaan palvelutason säilyttäminen ja mahdollinen parantaminen ainakin terveyspalvelujen osalta. Esim. ensineuvon hidas toiminta on jo kauan herättänyt tyytymättömyyttä kaupunkilaisissa, samoin kuin vanhuspalvelujen puutteet.
Palvelujen ulkoistaminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla ja nyt on pikaisesti arvioitava, kuinka Seutusoten organisoinnin ja toiminnan avulla saadaan tilanne paremmaksi. Uhkana on, että epäonnistumisen seurauksena tulee valtio asettamaan palvelulle entistä tarkemmat laatu- ja henkilöstöresurssikriteerit. Mikäli talousarvion tulopuolelle ei saada oleellisia lisäyksiä, saattavat uudet valtuutetut joutua hyvin pian arviomaan ja priorisoimaan, mitkä palvelut on pakko järjestää ja mihin resurssit ja rahat ei yksikertaisesti riitä.
Monien muiden liittymissopimusehtojen mukaisten velvoitteiden toteuttamispaineiden kanssa ei haasteita tule puuttumaan, joten valtuuston on syytä varautua suhteellisen voimakkaaseen vastatuulen alkutaipaleellaan. Luovimalla ja määrätietoisella ohjauksella tullaan varmasti selviämään, mutta mihinkään yltiöpäisiin irtiottoihin ei kokemukseni mukaan nyt ole varaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
